Herätelläänpä taas hiukan vähälle huomiolle jäänyttä hikkywatchia. Yllä mielenkiintoinen lanka, jonka kaikista väitteistä en kuitenkaan voi olla yhtä mieltä.On totta, ettei hikimorin tarvitse olla hullu, ja että hikikomorius tulee varmasti elämäntapanakin yleistymään tällä vuosisadalla.
En kuitenkaan usko, että hikikomoriudesta voi noin vain tulla hyväksytty elämätapa, joka voidaan saumattomasti integroida yhteiskuntaan. Hikikomoreilla ei ole kiinnostusta tai uskallusta vuorovaikuttaa yhteiskunnan kanssa, ja jos se onnistuisikin, olisiko enää kyse hikikomoriudesta?
Tietenkin hikkykin voi ehkä internetin kautta tehdä jonkinlaista työtä, mutta sosiaalisen kanssakäymisen opettelu sotii kyllä jo vahvasti hikkyn määritelmää vastaan. Hikky kun ei ole sosiaalinen kuin korkeintaan /hikky/n tasolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti