Kassajonon kauhut

Ymmärrän, ettei kassajonossa seisoskelu ole hikkylle niitä kaikkein mukavimpia tilanteita, siinä kun on hiukan hankala tietää, mitä tekisi. Tästä olikin jo /hikky/llä joskus aikaisemminkin lanka.

Sitä en sen sijaan ymmärrä, että kaupassa käynti voi olla asia, jota viivytetään ja joka on aivan ylitsepääsemättömän kamala. Ehkäpä joku hikky voisi vielä joskus selvittää asian taustoja sen sijaan, että vain valittaa ongelmastaan. Vaikken ymmärrä, tahtoisin ymmärtää.

Mistäpä sitä tietää, vaikka olisin itsekin tuollainen, jos olisin antanut sosiaalisen pelkoni kehittyä kontrolloimattomasti (sen sijaan kehitin sitä hallitusti). Temppu on siinä, että oikeasti opettelee olemaan kiinnostumatta siitä, mitä muut ajattelevat. Kuten olen jo aiemmin todennut, on ihmeellistä, että oman luuseriutensa tiedostava hikky kuvittelee muiden olevan kiinnostuneita tekemisistään. Älkää luulko olevanne jotenkin merkittäviä. Ketään ei oikeasti kiinnosta.